kiertoliike

Suomi

Substantiivi

kiertoliike

1. jaksollinen kaksiulotteinen keskeisliike, jolla on kiertosuunta

Ääntäminen

• IPA: /ˈkie̯rt̪oˌliːke/
• tavutus: kier‧to‧lii‧ke

Etymologia

yhdyssana sanoista kierto ja liike

Liittyvät sanat

• keskeisvoima
• kierto
• kiertorata
• liike
• pyörimisliike

Aiheesta muualla

• kiertoliike Kielitoimiston sanakirjassa
• kiertoliike Tieteen termipankissa