kiivas
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
kiivas (41) (komparatiivi kiivaampi, superlatiivi kiivain) (taivutus[luo])
- helposti kiivastuva, kiihtyvä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkiːʋɑs/
- tavutus: kii‧vas
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. helposti kiihtyvä
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: kiivaasti
- verbit: kiivastella, kiivastua, kiivastuttaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kiivas Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.