kiivas
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakiivas (41) (komparatiivi kiivaampi, superlatiivi kiivain) (taivutus[luo])
- helposti kiivastuva, kiihtyvä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiːʋɑs/
- tavutus: kii‧vas
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaa1. helposti kiihtyvä
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: kiivaasti
- verbit: kiivastella, kiivastua, kiivastuttaa
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kiivas Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.