kilkkaa (78-A) (taivutus)

  1. (runollinen) pitää kilahtelevaa tai kilkahtelevaa ääntä
    Kilkkaa pienet tiu'ut.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkilkːɑːˣ/
  • tavutus: kilk‧kaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kilkkaa Kielitoimiston sanakirjassa

kilkkaa

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin monikon 3. persoonan preesens verbistä kilkata