killata

Suomi

Verbi

killata (73-I) (taivutus[luo])

1. (vanhentunut, murteellinen) hyväksyä, sallia

   Etten kiltaa minäkään tuota rangaistus-parakraaffia, jonka tahtoisit käytettäväksi välillemme asettaa, vaan katsonpa sen veljesten keskenä liian törkeäksi, pedolliseksi. (A. Kivi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkilːɑtɑʔ/

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kiltaaminen