kipittää

Suomi

Verbi

kipittää (53-C) (taivutus[luo])

1. juosta lyhyin askelin

   Orava kipitti puuhun pakoon.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkipit̪ːæːˣ/
• tavutus: ki‧pit‧tää

Käännökset

1. juosta lyhyin askelin

englanti: scurry

Liittyvät sanat

• kipaista
• vipeltää
• kipin kapin

Synonyymit

• tikata

Johdokset

• substantiivit: kipittäminen
• verbit: kipitellä

Aiheesta muualla

• kipittää Kielitoimiston sanakirjassa