klaneetti

Suomi

Substantiivi

klaneetti

(vanhahtava, kansanomainen) klarinetti

Etymologia

< ruotsi << italia^[1]

Käännökset

1. vanhahtava: klarinetti

Viitteet

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=klaneetti&oldid=4243759”