klinac
Kroaatti muokkaa
Substantiivi muokkaa
klȉnac m. (monikko klȋnci)
Taivutus muokkaa
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | klinac | klinci |
| genetiivi | klinca | klinaca |
| datiivi-lokatiivi | klincu | klincima |
| akkusatiivi | klinca | klince |
| vokatiivi | klinče | klinci |
| instrumentaali | klincem | klincima |
Etymologia muokkaa
- saksan klein