kokoonpano

Suomi

Substantiivi

kokoonpano

1. tuotteen valmistamisessa sen kokoaminen osista
2. johonkin kuuluvat jäsenet, jäsenistö

   Jokerien kokoonpano, Parlamentin kokoonpano

3. yhtyeen jäsenet

   ensimmäinen esiintyminen uudella kokoonpanolla

Ääntäminen

• IPA: /ˈkokoːnˌpɑno/
• tavutus: ko‧koon‧pa‧no

Etymologia

yhdyssana sanoista kokoon ja pano

Käännökset

1. tuotteen valmistamisessa sen kokoaminen osista

englanti: assembly

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kokoonpanohalli, kokoonpanolinja, kokoonpanotyö

Aiheesta muualla

• kokoonpano Kielitoimiston sanakirjassa