jäsenistö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajäsenistö (1)
- jäsenien muodostama kokonaisuus; kaikki jäsenet
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjæseˌnist̪ø/, [ˈjæse̞ˌnist̪ø̞]
- tavutus: jä‧se‧nis‧tö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäsenistö | jäsenistöt |
| genetiivi | jäsenistön | jäsenistöjen |
| partitiivi | jäsenistöä | jäsenistöjä |
| akkusatiivi | jäsenistö; jäsenistön |
jäsenistöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäsenistössä | jäsenistöissä |
| elatiivi | jäsenistöstä | jäsenistöistä |
| illatiivi | jäsenistöön | jäsenistöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäsenistöllä | jäsenistöillä |
| ablatiivi | jäsenistöltä | jäsenistöiltä |
| allatiivi | jäsenistölle | jäsenistöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jäsenistönä | jäsenistöinä |
| translatiivi | jäsenistöksi | jäsenistöiksi |
| abessiivi | jäsenistöttä | jäsenistöittä |
| instruktiivi | – | jäsenistöin |
| komitatiivi | – | jäsenistöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jäsenistö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- jäsenistö Kielitoimiston sanakirjassa