kolimainari

Suomi

Substantiivi

kolimainari

1. (amerikansuomea) erityisesti Amerikassa hiilikaivoksessa työskennellyt kaivosmies

   Kukin lähtee omista syistään, kuka lapsenruokkoja pakoon, Kaaperi julistamaan ainoata oikeata Laestadiuksen uskoa intiaaneille ja Misikaanin kolimainareille. (Pohjanen: Mettäperän pyhät)

Etymologia

englannin coalminer, yhdyssana sanoista koli ja mainari