mainari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
mainari (6)
- (amerikansuomea, arkikieltä) kaivosmies
- Chileläisen San Josen kuparikaivoksessa sortui 5. elokuuta 2010 kaivoskuilu, ja 33 mainaria jäi loukkuun maan alle yli 600 metrin syvyyteen. (savonsanomat.fi)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmɑi̯nɑri/
- tavutus: mai‧na‧ri
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mainari | mainarit |
genetiivi | mainarin | mainarien mainareiden mainareitten |
partitiivi | mainaria | mainareita mainareja |
akkusatiivi | mainari; mainarin |
mainarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mainarissa | mainareissa |
elatiivi | mainarista | mainareista |
illatiivi | mainariin | mainareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mainarilla | mainareilla |
ablatiivi | mainarilta | mainareilta |
allatiivi | mainarille | mainareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mainarina | mainareina |
translatiivi | mainariksi | mainareiksi |
abessiivi | mainaritta | mainareitta |
instruktiivi | – | mainarein |
komitatiivi | – | mainareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mainari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- englannin miner, alun perin amerikansuomea
Lainaukset muokkaa
1899. Järnefelt-Rauanheimo, Akseli. Suomalaiset Amerikassa.[1]
Mutta siellä alhaalla, kilometrin jopa syvempänäkin maan sisässä, on miehiä, rohkeita ja karastuneita. Siellä ontoissa lokeroissa he liikkuvat kun kotonaan, toiset (mainarit) ilmalla käypäin koneiden ja dynamiitin avulla särkien kalliota, toiset (trammarit) sitä kuormaten melkoisiin rautatievaunuihin.
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- mainari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Järnefelt-Rauanheimo, Akseli. Suomalaiset Amerikassa. Otava. Helsinki. 1899 (digitoitu versio, lataussivu): s. 103