kollidierte

Saksa

Verbi

kollidierte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kollidieren
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kollidieren
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kollidieren
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kollidieren
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta kollidiert (joka on partisiipin perfekti sanasta kollidieren)