Substantiivi

muokkaa

koneko

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin interrogatiivimuoto sanasta kone
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin interrogatiivimuoto sanasta kone

Etymologia

muokkaa
  • sanasta kone ja liitepartikkelista -ko

Japani

muokkaa

Latinisointi

muokkaa

koneko

  1. rōmaji-transkriptio sanasta こねこ