kone

Katso myös: kõne

Suomi

Kone

Substantiivi

kone (48) (monikko koneet)

1. mekaaninen tai sähköinen laite, joka välittää tai muuttaa energiaa suorittamaan tai avustamaan jotakin tehtävää

   Vipu on yksinkertainen fysikaalinen kone.

2. (fysiikka) koneita ovat kaikki laitteet, joilla voidaan muuntaa voiman suuruutta tai suuntaa
3. (logiikka) laite (todellinen tai kuvitteellinne), jonka muodostaa tietty äärellinen määrä muuttumattomia osia, joiden keskinäisillä suhteilla, koneen eri tiloilla, on tietty äärellinen määrä eri mahdollisia, sekä kapasiteetiltaan mahdollisesti ääretön tallennustila, jonka kukin yksittäinen kohta voi vaikuttaa koneen tilan muuttumiseen ja johon kone voi askel askelelta lisätä tietoja (vrt. matematiikkakone)
4. (puhekieltä) lentokone

   Kone Lontoosta on 45 minuuttia myöhässä.

5. (puhekieltä) tietokone

   Kuinka kauan olet jo ollut koneella?

6. (puhekieltä) moottori

   Siitä hajosi kone.

7. (murteellinen) työkalu
8. (murteellinen) keino, tapa, konsti
9. (murteellinen) kuje, konnankoukku

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoneˣ/
• tavutus: ko‧ne

Etymologia

• Sanavartalon alkuperä on tuntematon. Vastineita lähisukukielissä ovat: karjalan koneh, livvin kona ja mahdollisesti viron kõne.

Kirjakielessä sana on ensikerran mainittu 1725. Sanan nykyinen yleiskielinen merkitys on ainakin 1770-luvulta.

Käännökset

1. mekaaninen tai sähköinen laite, joka välittää tai muuttaa energiaa suorittamaan tai avustamaan jotakin tehtävää

bulgaria: машина f. englanti: machine espanja: máquina f. hollanti: machine italia: macchina f. ranska: machine f. romania: maşină f.

ruotsi: maskin saksa: Maschine f. tšekki: stroj m. turkki: makine, makina unkari: gép venäjä: машина f.

Lainaukset

1734. Gabriel Calamnius: Suru-Runot Suomalaiset. 3. osa

Meni miehellä monella
Cajanan Caupungin päälle,
Cuhun conheita cocoisi
Turun maalda tuoda käski/
Cuhun cummat culjetteli
Waiwoin waunuilla weteli

Liittyvät sanat

apparaatti, kalteva taso, koje, koneikko, koneistaminen, konettaja, masiina, moottori, vipu

Johdokset

• adjektiivit: koneellinen, konemainen
• adverbit: koneellisesti
• substantiivit: koneikko, koneisto, koneistus
• verbit: koneellistaa, koneellistua, koneistaa, koneistua

Yhdyssanat

apukone, avarruskone, elokuvakone, hakkuukone, haravakone, hautomakone, heinänkorjuukone, hieromakone, höyläkone, istutuskone, jyrsinkone, jäänhoitokone, kadunlakaisukone, kaivukone, karjatalouskone, karstakone, karstauskone, kiillotuskone, kilpakone, kirjanpitokone, kohopainokone, kokoamiskone, koneenosa, koneenrakennus, konehalli, konehaudonta, konehuolto, koneinsinööri, konekäsky, koneladonta, konelapio, konelypsy, konemestari, konemiehistö, konemies, konenäkö, koneosuuskunta, konepaperi, konepora, konepäällikkö, konepäällystö, konerasva, konerengas, konerikko, konesaha, konesali, konesuoja, konetyö, konetyökalu, koneverstas, konevika, konevoima, koneöljy, konsolikone, korkituskone, koulukone, kuivauskone, kuljetuskone, kuorimakone, kylmäkone, käämityskone, kääntösiipikone, lajittelukone, lannoituskone, latomakone, latukone, liikennekone, lukkotikkikone, lukukone, maanviljelyskone, maarakennuskone, maatalouskone, matematiikkakone, metsäkone, monistuskone, murskauskone, mäntäkone, mäntämoottorikone, naulauskone, neulekone, niittauskone, niittokone, nitomakone, ohikulkukone, paalauskone, paalituskone, pastakone, perunanistutuskone, perunannostokone, peräsinkone, pienkone, potkuriturbiinikone, puhekone, pyörökone, pääkone, rahanlajittelukone, rahanlaskukone, rahtikone, rakennuskone, reittikone, rivikylvökone, rotaatiokone, rumpukone, ruohonleikkuukone, rytmikone, röntgenkone, saumauskone, siivouskone, silityskone, sitomakone, sivukone, soittokone, sotakone, sotilaskone, suoraommelkone, syöksypommituskone, sävytyskone, taittokone, takomakone, talouskone, tasapainotuskone, tasokone, tiedustelukone, tiekone, valssauskone, valssikone, vapaavarsikone, varakone, varavoimakone, vetokone, viholliskone, viljankylvökone, vuorokone, yhteyskone, yleiskone, yliäänikone,

Aiheesta muualla

• kone Kielitoimiston sanakirjassa
• kone Suomen murteiden sanakirjassa
• kone Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kone. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkelit 1008, 407 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Norja

Substantiivi

kon|e , -a

1. vaimo, aviovaimo
2. emäntä
3. nainen

Tanska

Substantiivi

kone konen, koner, konerne

1. vaimo, aviovaimo