Vipu [1]

Substantiivi

muokkaa

vipu (1-E)

  1. (fysiikka) yksinkertainen mekaaninen kone, missä matka muutetaan voimaksi
  2. voimansiirrossa tai nostamisessa käytettävä tanko, vipuvarsi; laitteen osana oleva tankomainen säädin t. katkaisin
  3. (tietotekniikka) komentoriviohjelmalle käynnistettäessä annettava yleensä valinnainen parametri, joka muuttaa ohjelman käytöstä
    tulostuspolku annetaan vivulla -o
  4. (shakki) tilanne, jossa valkea ja musta sotilas voivat lyödä toisensa
  5. (kansatiede) vipukätkyt, hursti; riuku tms. josta vipukätkyt riippui
  6. maahan taivutetun puun ja sen latvaan kiinnitetyn ansan muodostama pyydys jonka eläin laukaisee
    Vipu laukesi ja saalis jäi siitä roikkumaan.
    Menitpä vipuun!
  7. (rahoitus) vieraan pääoman kasvattava vaikutus tuottoon; vipuvaikutus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋipu/, [ˈʋipu]
  • tavutus: vi‧pu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vipu vivut
genetiivi vivun vipujen
partitiivi vipua vipuja
akkusatiivi vipu;
vivun
vivut
sisäpaikallissijat
inessiivi vivussa vivuissa
elatiivi vivusta vivuista
illatiivi vipuun vipuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vivulla vivuilla
ablatiivi vivulta vivuilta
allatiivi vivulle vivuille
muut sijamuodot
essiivi vipuna vipuina
translatiivi vivuksi vivuiksi
abessiivi vivutta vivuitta
instruktiivi vivuin
komitatiivi vipuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vivu-
vahva vartalo vipu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

nostovipu, vaihdevipu, vipuhana, vipukelkka, vipukytkin, vipuvaikutus, vipuvarsi, vipuvoima, vääntövipu

Idiomit

muokkaa
  • mennä vipuun – mennä ansaan tai halpaan, erehtyä kohtalokkaasti

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vipu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.