Katso myös: Konjunktion

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

konjunktion

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta konjunktio

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

konjunktion yl. (3) (yks. määr. konjunktionen [luo], mon. epämäär. konjunktioner [luo], mon. määr. konjunktionerna [luo])

  1. (kielitiede) konjunktio
  2. (tähtitiede) konjunktio

Aiheesta muualla muokkaa

  • konjunktion Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)