koppel

Ruotsi

Substantiivi

koppel n. (5) (yks. määr. kopplet [luo], mon. epämäär. koppel, mon. määr. kopplen [luo])

1. talutushihna
2. kytkin

Liittyvät sanat

• koppla

Viro

Substantiivi

koppel (gen. kopli, part. koplit)

1. (maatalous) haka (aidattu laidun), (joissakin murteissa) koppeli

   veised söövad koplis – naudat syövät haassa

Liittyvät sanat

• Kopli