Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Haka, häkä

SuomiMuokkaa

Katso artikkeli Haka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SubstantiiviMuokkaa

haka (9-D) (monikko haat)

  1. metallinen tai puinen koukku, jolla salvataan ovi, ikkuna, laatikko tai muu sellainen; säppi
    ovi on haassa
  2. uittohaka, puoshaka, keksi
  3. (arkikieltä) mestari, hai, kova tekijä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhɑkɑ/
  • tavutus: ha‧ka

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haka haat
genetiivi haan hakojen
(hakain)
partitiivi hakaa hakoja
akkusatiivi haka;
haan
haat
sisäpaikallissijat
inessiivi haassa haoissa
elatiivi haasta haoista
illatiivi hakaan hakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haalla haoilla
ablatiivi haalta haoilta
allatiivi haalle haoille
muut sijamuodot
essiivi hakana hakoina
translatiivi haaksi haoiksi
abessiivi haatta haoitta
instruktiivi haoin
komitatiivi hakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo haa-
vahva vartalo haka-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hakaliitos, hakalukko, hakamies, hakaneula, hakarauta, hakaristi, hakasauma, hakasulje, hakasulku, hakaviivain, hakaviivoitin, ikkunanhaka, karbiinihaka, kiertohaka, lankahaka, ovenhaka, palohaka, puoshaka, salpahaka, tuulihaka, uittohaka,

SubstantiiviMuokkaa

haka (9-D) (monikko haat)

  1. aidattu laidun

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

hakamaa, hevoshaka, lammashaka, lehmihaka, vasikkahaka

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • haka Kielitoimiston sanakirjassa

SubstantiiviMuokkaa

haka (9) (monikko hakat)

  1. maorien perinteinen taisteluun valmistanut sotahuutoa sisältävä tanssi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haka hakat
genetiivi hakan hakojen
(hakain)
partitiivi hakaa hakoja
akkusatiivi haka;
hakan
hakat
sisäpaikallissijat
inessiivi hakassa hakoissa
elatiivi hakasta hakoista
illatiivi hakaan hakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hakalla hakoilla
ablatiivi hakalta hakoilta
allatiivi hakalle hakoille
muut sijamuodot
essiivi hakana hakoina
translatiivi hakaksi hakoiksi
abessiivi hakatta hakoitta
instruktiivi hakoin
komitatiivi hakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo haka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

  • lainasana maorin kielestä

EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

haka (monikko hakas tai haka)

  1. haka (sotatanssi)

EtymologiaMuokkaa

  • lainasana maorin kielestä

IslantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi haka hakan hökur hökurnar
akkusatiivi höku hökuna hökur hökurnar
datiivi höku hökunni hökum hökunum
genetiivi höku hökunnar haka hakanna

haka f.

  1. leuka

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhaːka/

SubstantiiviMuokkaa

haka

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen muoto sanasta haki
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen muoto sanasta haki
  3. (taivutusmuoto) yksikön datiivin epämääräinen muoto sanasta haki
  4. (taivutusmuoto) monikon genetiivin epämääräinen muoto sanasta haki
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin epämääräinen muoto sanasta haki

VerbiMuokkaa

haka

  1. hakata hakulla
  2. merkitä tarkistetuksi, ruksata

KašubiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

haka f.

  1. haka (koukku)

MaoriMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

haka

  1. haka (sotatanssi)

EtymologiaMuokkaa

  • oseaanisen kantakielen sanasta *sanga

HuomautuksetMuokkaa

Nama (afrikkalainen)Muokkaa

NumeraaliMuokkaa

haka

  1. (kardinaaliluku) neljä

NorjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

  1. (bokmål, taivutusmuoto) yksikön nominatiivin määräinen muoto sanasta hake

Liittyvät sanatMuokkaa

RinnakkaismuodotMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

  1. (nynorsk, taivutusmuoto) yksikön nominatiivin määräinen muoto sanasta hake

PuolaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

haka

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta hak

RapanuiMuokkaa

VerbiMuokkaa

haka

  1. tehdä

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

RuotsiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

haka yl. (1) (yks. määr. hakan [luo], mon. epämäär. hakor [luo], mon. määr. hakorna [luo])

  1. leuka

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • haka Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)