tuulihaka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- avatun ikkunan määräasennossa pitävä haka
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪uːliˌhɑkɑ/
- tavutus: tuu‧li‧ha‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuulihaka | tuulihaat |
genetiivi | tuulihaan | tuulihakojen (tuulihakain) |
partitiivi | tuulihakaa | tuulihakoja |
akkusatiivi | tuulihaka; tuulihaan |
tuulihaat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuulihaassa | tuulihaoissa |
elatiivi | tuulihaasta | tuulihaoista |
illatiivi | tuulihakaan | tuulihakoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuulihaalla | tuulihaoilla |
ablatiivi | tuulihaalta | tuulihaoilta |
allatiivi | tuulihaalle | tuulihaoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuulihakana | tuulihakoina |
translatiivi | tuulihaaksi | tuulihaoiksi |
abessiivi | tuulihaatta | tuulihaoitta |
instruktiivi | – | tuulihaoin |
komitatiivi | – | tuulihakoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tuulihaa- | |
vahva vartalo | tuulihaka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista tuuli ja haka
Aiheesta muualla
muokkaa- tuulihaka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-D