kovina
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakovina
- (taivutusmuoto) monikon essiivimuoto sanasta kova
Kroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaakòvina f. (mon. gen. kȍvīnā)
Taivutus
muokkaayksikkö | monikko | |
nominatiivi | kovina | kovine |
genetiivi | kovine | kovina |
datiivi-lokatiivi | kovini | kovinama |
akkusatiivi | kovinu | kovine |
vokatiivi | kovino | kovine |
instrumentaali | kovinom | kovinama |