kova

Katso myös: kõva

Suomi

Adjektiivi

kova (10) (komparatiivi kovempi, superlatiivi kovin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka tai mikä ei jousta tai anna muutoin myöten; kiinteä, luja; vaikea kestää

   Kivi on kovaa kauttaaltaan.

   Tämä muna on keitetty liian kovaksi.

2. (materiaalioppi) joka kykenee vastustamaan muodonmuutosta pinnastaan
3. (äänestä) luja

   Kova meteli on sietämätöntä.

4. vaatimuksiltaan ankara, tiukka

   Virtanen on kova ja ankara ihminen.

   Pääsykoe oli tiukka ja kova koitos.

5. (iskusta) luja
6. (janosta) ankara

   Minulla on kova jano.

7. (sodankäynti) ammuksista, vastakohtana harjoitusammuksille

   Täällähän ammutaan kovilla.

8. pornografia, jossa näytetään seksuaaliakteja

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoʋɑ/
• tavutus: ko‧va

Käännökset

1. sellainen, joka tai mikä ei jousta tai anna muutoin myöten; kiinteä, luja; vaikea kestää

englanti: hard espanja: duro krimintataari: qattı latina: dūrus latvia: ciets puola: twardy

ranska: dur ruotsi: hård turkki: sert venäjä: твёрдый viro: kõva, tugev, vali

2. ihmisestä

englanti: hard, strict, harsh

3. äänestä

englanti: loud

4. iskusta

englanti: hard, heavy

venäjä: сильный

5. janosta

englanti: severe

6. ammuksista

englanti: live

7. pornosta

englanti: hardcore

Liittyvät sanat

• ankara, julma, navakka, sydämetön, tiukka, voimakas, äänekäs

Johdokset

• adverbit: kovasti
• adverbit: kovaa
• substantiivit: kovuus
• verbit: koventua, koveta, kovettaa, kovettua, kovistella, kovittaa

Vastakohdat

• (materiaalista) pehmeä
• (äänestä) hiljainen, heikko
• (ihmisestä) lempeä
• (munasta) löysä

Yhdyssanat

kivenkova, kivikova, kovakalvo, kovakourainen, kovakumi, kovakuoriainen, kovalevy, kovametalli, kovanaama, kovaotteinen, kovaotteisuus kovasydäminen, kovapanosammunta, luunkova, metallinkova, piinkova, puolikova, raudankova, teräksenkova, timantinkova

Idiomit

• kovaksi keitetty
• kova luu
• ottaa koville

Aiheesta muualla

• kova Kielitoimiston sanakirjassa
• kova Tieteen termipankissa

Inkeroinen

Adjektiivi

kova

1. kova

Karjala

Adjektiivi

kova

1. kova

Aiheesta muualla

• kova Karjalan kielen verkkosanakirjassa

Kilivila

Substantiivi

kova

1. tuli

Ääntäminen

• IPA: /ˈkova/

Viitteet

• Gunter Senft (1986), Kilivila: the Language of the Trobriand Islanders. Berlin • New York • Amsterdam: Mouton de Gruyter, ISBN 3-11-010781-3 (englanti)

Liettua

Substantiivi

kova f.

1. taistelu

Ääntäminen

• IPA: [koːˈvɐ]

Substantiivi

kova

1. (taivutusmuoto) yksikön instrumentaalimuoto sanasta kova

Lyydi

Adjektiivi

kova

1. kova ^{ETY: kõva}

Turkki

Substantiivi

kova

1. ämpäri, sanko

Unkari

Substantiivi

kova

1. piikivi

Vepsä

Adjektiivi

kova

1. kova