kova
Katso myös: kõva |
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
kova (10) (komparatiivi kovempi, superlatiivi kovin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka tai mikä ei jousta tai anna muutoin myöten; kiinteä, luja; vaikea kestää
- Kivi on kovaa kauttaaltaan.
- Tämä muna on keitetty liian kovaksi.
- (materiaalioppi) joka kykenee vastustamaan muodonmuutosta pinnastaan
- (äänestä) luja
- Kova meteli on sietämätöntä.
- vaatimuksiltaan ankara, tiukka
- Virtanen on kova ja ankara ihminen.
- Pääsykoe oli tiukka ja kova koitos.
- (iskusta) luja
- (janosta) ankara
- Minulla on kova jano.
- (sodankäynti) ammuksista, vastakohtana harjoitusammuksille
- Täällähän ammutaan kovilla.
- pornografia, jossa näytetään seksuaaliakteja
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkoʋɑ/
- tavutus: ko‧va
KäännöksetMuokkaa
3. äänestä
|
5. janosta
|
6. ammuksista
|
7. pornosta
|
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adverbit: kovasti
- adverbit: kovaa
- substantiivit: kovuus
- verbit: koventua, koveta, kovettaa, kovettua, kovistella, kovittaa
VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
kivenkova, kivikova, kovakalvo, kovakumi, kovalevy, kovametalli, kovanaama, kovaotteinen, kovaotteisuus kovasydäminen, luunkova, metallinkova, piinkova, puolikova, raudankova, teräksenkova, timantinkova
Aiheesta muuallaMuokkaa
InkeroinenMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
kova
KarjalaMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
kova
Aiheesta muuallaMuokkaa
- kova Karjalan kielen verkkosanakirjassa
KilivilaMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kova
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkova/
ViitteetMuokkaa
- Gunter Senft (1986), Kilivila: the Language of the Trobriand Islanders. Berlin • New York • Amsterdam: Mouton de Gruyter, ISBN 3-11-010781-3 (englanti)
LiettuaMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kova f.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [koːˈvɐ]
SubstantiiviMuokkaa
kova
- (taivutusmuoto) yksikön instrumentaali sanasta kova
LyydiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
kova
TurkkiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kova
UnkariMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kova
VepsäMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
kova