julma
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaajulma (10) (komparatiivi julmempi, superlatiivi julmin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka ei välitä toisten kärsimyksistä: sydämetön, tunteeton ja raaka
- (oikeustiede) (rikoksen tekotavasta, tuomiota koventavana perusteena) sellainen, joka tarkoituksellisesti tähtää uhrin kokeman kärsimyksen pitkittymiseen
- (puhekieltä) julmettu
- (murteellinen) ruma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjulmɑ/
- tavutus: jul‧ma
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaa- [2] raaka
Johdokset
muokkaa- adverbit: julmasti
- substantiivit: julmuri, julmuus
- verbit: julmistella, julmistua