kovakuoriainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kovakuoriainen (38)
- kuoriainen, koppakuoriainen; sellainen hyönteislajin edustaja, jonka etusiivet kehittyvät täysikasvuisilla yksilöillä koviksi tai nahkamaisiksi kitiinipeitinsiiviksi (Coleoptera)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kovakuoriainen | kovakuoriaiset |
| genetiivi | kovakuoriaisen | kovakuoriaisten kovakuoriaisien |
| partitiivi | kovakuoriaista | kovakuoriaisia |
| akkusatiivi | kovakuoriainen; kovakuoriaisen |
kovakuoriaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kovakuoriaisessa | kovakuoriaisissa |
| elatiivi | kovakuoriaisesta | kovakuoriaisista |
| illatiivi | kovakuoriaiseen | kovakuoriaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kovakuoriaisella | kovakuoriaisilla |
| ablatiivi | kovakuoriaiselta | kovakuoriaisilta |
| allatiivi | kovakuoriaiselle | kovakuoriaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kovakuoriaisena (kovakuoriaisna) |
kovakuoriaisina |
| translatiivi | kovakuoriaiseksi | kovakuoriaisiksi |
| abessiivi | kovakuoriaisetta | kovakuoriaisitta |
| instruktiivi | – | kovakuoriaisin |
| komitatiivi | – | kovakuoriaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kovakuoriaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kovakuoriais- | |
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista kova ja kuoriainen
Käännökset muokkaa
1. Coleptera-hyönteislahkon edustaja
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kovakuoriainen Kielitoimiston sanakirjassa