koppakuoriainen

Suomi

Substantiivi

koppakuoriainen (38)

1. (puhekieltä) kovakuoriainen

Ääntäminen

• IPA: /ˈkopːɑˌkuo̯riɑi̯nen/
• tavutus: kop‧pa‧kuo‧ri‧ai‧nen

Etymologia

• yhdyssana sanoista koppa ja kuoriainen

Aiheesta muualla

• koppakuoriainen Kielitoimiston sanakirjassa