kuoriainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kuoriainen (38)
- (eläintiede) kovakuoriainen, nimen lyhyempi muoto, jota usein käytetään yhdyssanojen loppuosana.
- (keittiö) krustadi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuo̯riˌɑi̯nen/
- tavutus: kuo‧ri‧ai‧nen
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuoriainen | kuoriaiset |
genetiivi | kuoriaisen | kuoriaisten kuoriaisien |
partitiivi | kuoriaista | kuoriaisia |
akkusatiivi | kuoriainen; kuoriaisen |
kuoriaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuoriaisessa | kuoriaisissa |
elatiivi | kuoriaisesta | kuoriaisista |
illatiivi | kuoriaiseen | kuoriaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuoriaisella | kuoriaisilla |
ablatiivi | kuoriaiselta | kuoriaisilta |
allatiivi | kuoriaiselle | kuoriaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuoriaisena (kuoriaisna) |
kuoriaisina |
translatiivi | kuoriaiseksi | kuoriaisiksi |
abessiivi | kuoriaisetta | kuoriaisitta |
instruktiivi | – | kuoriaisin |
komitatiivi | – | kuoriaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuoriaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuoriais- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. eläintiede: kovakuoriainen, nimen lyhyempi muoto, jota usein käytetään yhdyssanojen loppuosana
Ks. kovakuoriainen |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kuoriainen Kielitoimiston sanakirjassa