Wikipedia
Katso artikkeli Kitiini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kitiini (6)[1]

  1. polysakkaridi, jota esiintyy mm. sienten soluseinissä, hyönteisten tukirangoissa ja äyriäisten kuorissa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkit̪iːni/
  • tavutus: ki‧tii‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kitiini kitiinit
genetiivi kitiinin kitiinien
kitiineiden
kitiineitten
partitiivi kitiiniä kitiineitä
kitiinejä
akkusatiivi kitiini;
kitiinin
kitiinit
sisäpaikallissijat
inessiivi kitiinissä kitiineissä
elatiivi kitiinistä kitiineistä
illatiivi kitiiniin kitiineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kitiinillä kitiineillä
ablatiivi kitiiniltä kitiineiltä
allatiivi kitiinille kitiineille
muut sijamuodot
essiivi kitiininä kitiineinä
translatiivi kitiiniksi kitiineiksi
abessiivi kitiinittä kitiineittä
instruktiivi kitiinein
komitatiivi kitiineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kitiini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ranskan chitine, sanan kehitti Auguste Odier vuonna 1821 << latinan chitōn, "nilviäinen"

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kitiinikuori, kitiinipanssari

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6