Substantiivi

muokkaa

sanko (1-G)

 
Sinkitty vesisanko
  1. sylinterin muotoinen ja yleensä isohko astia, jossa on sanka kantamista varten

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑŋko/, [ˈsɑ̝ŋkʷo̞]
  • tavutus: san‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sanko sangot
genetiivi sangon sankojen
partitiivi sankoa sankoja
akkusatiivi sanko;
sangon
sangot
sisäpaikallissijat
inessiivi sangossa sangoissa
elatiivi sangosta sangoista
illatiivi sankoon sankoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sangolla sangoilla
ablatiivi sangolta sangoilta
allatiivi sangolle sangoille
muut sijamuodot
essiivi sankona sankoina
translatiivi sangoksi sangoiksi
abessiivi sangotta sangoitta
instruktiivi sangoin
komitatiivi sankoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sango-
vahva vartalo sanko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Sanasta sanka sen johdosta, että kyseisessä astiassa on sanka

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

emalisanko, jätesanko, laskisanko, likasanko, lypsysanko, muovisanko, palosanko, puusanko, roskasanko, sankoruisku, vesisanko

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sanko Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 4267 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa