Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sanko (1-G)

 
Sinkitty vesisanko
  1. sylinterin muotoinen ja yleensä isohko astia, jossa on sanka kantamista varten

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑŋko/, [ˈsɑ̝ŋkʷo̞]
  • tavutus: san‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sanko sangot
genetiivi sangon sankojen
partitiivi sankoa sankoja
akkusatiivi sanko;
sangon
sangot
sisäpaikallissijat
inessiivi sangossa sangoissa
elatiivi sangosta sangoista
illatiivi sankoon sankoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sangolla sangoilla
ablatiivi sangolta sangoilta
allatiivi sangolle sangoille
muut sijamuodot
essiivi sankona sankoina
translatiivi sangoksi sangoiksi
abessiivi sangotta sangoitta
instruktiivi sangoin
komitatiivi sankoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sango-
vahva vartalo sanko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Sanasta sanka sen johdosta, että kyseisessä astiassa on sanka

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa
Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

emalisanko, jätesanko, laskisanko, likasanko, lypsysanko, muovisanko, palosanko, puusanko, roskasanko, sankoruisku, vesisanko

Aiheesta muualla muokkaa

  • sanko Kielitoimiston sanakirjassa