hiljainen

Suomi

Adjektiivi

hiljainen (38) (komparatiivi hiljaisempi, superlatiivi hiljaisin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka ei puhu paljoa, vähäpuheinen, lähes puhumaton
2. sellainen, joka ei aiheuta paljoa hälyä, jonka aiheuttama ääni on tasoltaan matala; vähä-ääninen, hiiskumaton, äänetön
3. sellainen, jossa ei tapahdu juuri mitään

   hiljainen iltapäivä, hiljainen kylänraitti

Ääntäminen

• IPA: /ˈhiljɑi̯nen/
• tavutus: hil‧jai‧nen

Käännökset

1. vähäpuheinen

englanti: quiet

kiina: 安

2. vähä-ääninen; äänetön

englanti: silent espanja: callado esperanto: kvieta italia: zitto portugali: calado

puola: cichy ranska: silencieux ruotsi: låg saksa: leise, still

3. sellainen, jossa ei tapahdu juuri mitään

englanti: quiet

ranska: calme

Liittyvät sanat

• hiljentää
• tuppisuinen

Johdokset

• adverbit: hiljaisesti
• substantiivit: hiljaisuus

Yhdyssanat ja sanaliitot

hiljainen hetki, hiljainen tieto, hiljainen viikko, hiljaiselo

Vastakohdat

• kovaääninen
• puhelias
• äänekäs

Aiheesta muualla

• hiljainen Kielitoimiston sanakirjassa