äänekäs

Suomi

Adjektiivi

äänekäs (41-A) (komparatiivi äänekkäämpi, superlatiivi äänekkäin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka aiheuttaa tai josta aiheutuu voimakasta ääntä, tai hälyä, kovaääninen

   Joskus lammas on äänekäs määkijä.

   Pahojen henkien karkottamiseksi järjestetyt uudenvuoden äänekkäät ilotulitukset kiusaavat erityisesti koiria.

   Naapurien äänekäs mekastus valvotti.

Ääntäminen

• IPA: /ˈæːnekæs/
• tavutus: ää‧ne‧käs

Etymologia

substantiivi ääni (vokaalivartalo ääne-) + johdin -käs

Käännökset

1. sellainen, joka aiheuttaa tai josta aiheutuu voimakasta ääntä, tai hälyä, kovaääninen

englanti: noisy, loud ruotsi: högljudd

saksa: laut viro: häälekas, valjuhäälne, vali

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• hiljainen, äänetön

Johdokset

• adverbit: äänekkäästi
• substantiivit: äänekkyys

Aiheesta muualla

• äänekäs Kielitoimiston sanakirjassa