kranaatinheittimistö

Suomi

Substantiivi

kranaatinheittimistö (2)

1. (sodankäynti) tykistön tavoin epäsuoraa tulta ampuva aselaji, joka kuitenkin perustuu tykkien sijasta kranaatinheitinten käyttöön

Ääntäminen

• IPA: /ˈkrɑnɑːt̪inˌhei̯t̪ːimist̪ø/
• tavutus: kra‧naa‧tin‧heit‧ti‧mis‧tö

Etymologia

• johdos kranaatinheitin + -stö