kukku

Suomi

Adverbi

kukku

1. hieman, hiukan

   Lisää kukku!

   Nyt siinä on kukku liikaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkukːu/
• tavutus: kuk‧ku

Substantiivi

kukku

1. reunojen yli, yli mitan kohoava osa jstk.

   Tämä ei kannata, jos kukut menevät aina maksutta.

   Kukuista seuraa helposti ylikuormamaksu.

Substantiivi

kukku

1. (runollinen) kukunta

   Kuului vielä käen kukku... / miks niin pitkään lehmät ammuu... (Eero Eerola)

   Peippo leivo varpunen ja käen kukku, hei / kai moni mies jo kuuli sen vastaamatta ei – (Kesäyön unelma)

Substantiivi

kukku

1. (arkikieltä) pötypuhe, valhe

   Älä kukkua puhu!

   Koko juttu on täyttä kukkua.

Etymologia

sanasta hevonkukku << hevonkakka ('hevosen lanta')

Käännökset

1. pötypuhe

ruotsi: struntprat

saksa: Unsinn m.

Liittyvät sanat

• kukkua
• kukkura
• kukkuu

Aiheesta muualla

• kukku Kielitoimiston sanakirjassa