kuskata

Suomi

Verbi

kuskata (73) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) kuljettaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuskɑt̪ɑˣ/
• tavutus: kus‧ka‧ta

Käännökset

1. kuljettaa

Ks. kuljettaa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kuskaaminen, kuskaus
• verbit: frekventatiivinen kuskailla

Aiheesta muualla

• kuskata Kielitoimiston sanakirjassa