lässyttää

Suomi

Verbi

lässyttää (53-C) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) puhua tarkoituksella pienen lapsen ääntämystä jäljitellen

   Älä lässytä, iso poika!

2. (arkikieltä) puhua toisia ärsyttävästi, esimerkiksi hankalasti asioista, harkitsemattomasti tai inttämällä

   Aina säkin siinä jaksat lässyttää, ajattele välillä!

Ääntäminen

• IPA: /ˈlæsːyt̪ːæːˣ/
• tavutus: läs‧syt‧tää

Liittyvät sanat

• lässyn lässyn

Johdokset

• substantiivit: lässyttäjä, lässyttäminen, lässytys
• verbit: lässytellä

Aiheesta muualla

• lässyttää Kielitoimiston sanakirjassa