lappaa

Suomi

Verbi

lappaa (56-B) (taivutus)

1. lastata, ammentaa, mättää

   Blondi meni kauppaan. Hän otti ostoskorin, johon alkoi lappaa ostoksia.

   Hän lappaa kärryihinsä kaiken mikä näyttää hyvältä ja kassalle saapuessaan hänen kärrynsä on tupaten täynnä tavaraa.

   lappaa ruokaa suuhunsa

2. vetää köyttä tai verkkoa

   Rauhallisin liikkein hän lappaa yläpaulasta verkkoa eli juomusta avannon reunalle. (hs.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑpːɑːˣ/
• tavutus: lap‧paa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: lappaminen, lappo
• verbit: lappautua

Aiheesta muualla

• lappaa Kielitoimiston sanakirjassa