laukoa (52-D) (taivutus[luo])

  1. laukaista, myös lämätä
    Siinä on paikka, mikset jo lauo?!
  2. (kuvaannollisesti) sanoa asioita rohkeasti ääneen, julistaa
    Tuomas kävi laukomassa juttuja eikä häntä enää pyydetä ohjelmaan vieraaksi.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa