lehtilapa

Suomi

Substantiivi

lehtilapa

1. kasvin lehden lähellä kärkeä oleva ensin kehittyvä, yl. ylä- ja alapinnalta litteä osa

Ääntäminen

• IPA: /ˈleht̪iˌlɑpɑ/
• tavutus: leh‧ti‧la‧pa

Etymologia

yhdyssana sanoista lehti ja lapa

Käännökset

1. kasvin lehden lähellä kärkeä oleva ensin kehittyvä, yl. ylä- ja alapinnalta litteä osa

ruotsi: bladskiva

Liittyvät sanat

• lehtikanta
• lehtiruoti

Aiheesta muualla

• lehtilapa Kielitoimiston sanakirjassa
• lehtilapa Tieteen termipankissa