leijailla

Suomi

Verbi

leijailla (67) (taivutus[luo])

1. liikkua kevyesti ilmavirran mukana

Ääntäminen

• IPA: [ˈleijːɑilːɑ]

Etymologia

• johdos verbistä leijata (vokaalivartalo leija|a- + johdin -il:ile- + infinitiivin tunnus -la)

Käännökset

1. leijailla

viro: hõljuma

Liittyvät sanat

• leijua

Johdokset

• substantiivit: leijaileminen, leijailu

Aiheesta muualla

• leijailla Kielitoimiston sanakirjassa