linnalääni

Suomi

Substantiivi

linnalääni

1. hallintoalue Ruotsissa ja Suomessa keskiajalta uuden ajan alkuun, jonka keskuksena oli linna, ja sen päällikkönä käskynhaltija

Ääntäminen

• IPA: /ˈlinːɑˌlæːni/
• tavutus: lin‧na‧lää‧ni

Etymologia

• yhdyssana sanoista linna ja lääni

Aiheesta muualla

• linnalääni Kielitoimiston sanakirjassa