locutus
Latina
muokkaaVerbi
muokkaalocūtus m., locūta f., locūtum n.
- (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä loquor
Taivutus
| yksikkö | monikko | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | maskuliini | feminiini | neutri | sijamuoto | maskuliini | feminiini | neutri | |
| nominatiivi | locūtus | locūta | locūtum | nominatiivi | locūtī | locūtae | locūta | |
| akkusatiivi | locūtum | locūtam | locūtum | akkusatiivi | locūtōs | locūtās | locūta | |
| genetiivi | locūtī | locūtae | locūtī | genetiivi | locūtōrum | locūtārum | locūtōrum | |
| datiivi | locūtō | locūtae | locūtō | datiivi | locūtīs | locūtīs | locūtīs | |
| ablatiivi | locūtō | locūtā | locūtō | ablatiivi | locūtīs | locūtīs | locūtīs | |