lukematon
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaalukematon (34-C) (komparatiivi lukemattomampi, superlatiivi lukemattomin) (taivutus [luo])
- sellainen, joka ei ole lukenut, opiskelematon, oppimaton
- Mistäpä Matti sen lukemattomana tiesi.
- Laiska Heikki selvisi lopulta koulusta nokkeluudellaan ja lähes lukemattomana.
- sellainen, jota ei ole luettu
- Suuren tarjonnan vuoksi monet teokset jäävät lukemattomina kansalta tutustumatta.
- Lukematon pino sanomalehtiä odotti kotona viikon reissusta palatessa ja lukemattomaksi se usein jäikin.
- sellainen, joka ei ole laskettavissa, määrältään suuri
- Lukematon ihmispaljous oli vaivoin pidäteltävissä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlukeˌmɑt̪on/
- tavutus: lu‧ke‧ma‧ton
Käännökset
muokkaa3. sellainen, joka ei ole laskettavissa, määrältään suuri
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: lukemattomuus
Aiheesta muualla
muokkaa- lukematon Kielitoimiston sanakirjassa
- lukematon Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 978 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa