Substantiivi

muokkaa

luuttua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta luuttu

luuttua

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä luututa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä luututa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä luututa