Wikipedia
Katso artikkeli Luuttu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
luuttu

Substantiivi

muokkaa

luuttu (1-C) (monikko luutut)

  1. (musiikki) keskiajalta lähtien Euroopassa käytetty kielisoitin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈluːt̪.t̪u/
  • tavutus: luut‧tu

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

luuttu (1-C) (monikko luutut)

  1. moppi tai riepu, jolla luututaan lattia, lattiarätti

Käännökset

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • luuttu Kielitoimiston sanakirjassa