Katso myös: mand

Substantiivi

muokkaa

m mänd (gen. mänd, part. mändõ; mon. nom. mǟndõd)

  1. nuori mänty

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
Verkkoversio: LEL 2012
  • Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch / Sjögren, Wiedermann. – St. Petersburg, 1861.
Verkkoversio: Liivi-saksa sõnaraamat

Substantiivi

muokkaa

mänd (gen männi, part mändi)

  1. mänty
  2. kasvisuku männyt (Pinus)

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

mänd (gen männa, part. mända)

  1. (kansatiede) härkin. Nuoren männyn latvuksesta valmistettu sekoitusväline. Myös (kansatiede) hierin ja (kansatiede) mäntä.

Asiasta muualla

muokkaa

Taivutus

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mänd sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)