maakari

Suomi

Substantiivi

maakari (6)

1. (vanhahtava, nykykielessä leikkimielinen) varsinkin yhdyssanamuotoisten historiallisten ammattinimikkeiden loppuosana: tekijä, valmistaja

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑːkɑri/
• tavutus: maa‧ka‧ri

Etymologia

• samanmerkityksisestä ruotsin sanasta makare

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• skuumaakari, uurmaakari
• humpuukimaakari, pierumaakari

Aiheesta muualla

• maakari Kielitoimiston sanakirjassa
• maakari Suomen etymologisessa sanakirjassa