maanitella

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

maanitella (67-C) (taivutus[luo])

  1. houkutella, suostutella
    Mummo maanitteli kissaansa alas puusta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmɑːniˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: maa‧ni‧tel‧la

EtymologiaMuokkaa

< venäjä[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.