merenpohja

Suomi

Substantiivi

merenpohja

1. meren pohja, mikä muodostaa valtaosan maapallon pinta-alasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈmerenˌpohjɑ/
• tavutus: me‧ren‧poh‧ja

Etymologia

• yhdyssana sanoista meri ja pohja

Käännökset

1. meren pohja, mikä muodostaa valtaosan maapallon pinta-alasta

englanti: seabed, sea bed, seafloor, sea floor, ocean floor ranska: fond marin m. ruotsi: havsbotten saksa: Meeresboden m.

tšekki: mořské dno n. unkari: tengerfenék viro: merepõhi

Liittyvät sanat

• mannerjalusta, keskiselänne
• järvenpohja

Aiheesta muualla

• merenpohja Kielitoimiston sanakirjassa
• merenpohja Tieteen termipankissa