Esperanto

muokkaa

meritus

  1. (taivutusmuoto) konditionaalimuoto verbistä meriti

Latina

muokkaa

meritus m., merita f., meritum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä mereō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi meritus merita meritum nominatiivi meritī meritae merita
akkusatiivi meritum meritam meritum akkusatiivi meritōs meritās merita
genetiivi meritī meritae meritī genetiivi meritōrum meritārum meritōrum
datiivi meritō meritae meritō datiivi meritīs meritīs meritīs
ablatiivi meritō meritā meritō ablatiivi meritīs meritīs meritīs