mickey

Substantiivi

mickey (monikko mickeys)

1. "tyrmäystipat"; tyrmäystipoilla terästetty alkoholijuoma

   to slip (someone) a mickey

Etymologia

Lyhentymä erisnimestä Mickey Finn (1900-luvun alun chicagolainen kapakoitsija joka huumasi asiakkaitaan ja vei rahat).

Liittyvät sanat

Rinnakkaiset kirjoitusasut

• Mickey

Substantiivi

mickey

1. (brittienglantia, slangia) kusi

Etymologia

Cockneyn slangille tyypillisestä riimittelystä: to take the piss ‒ take the Mickey Bliss.

Idiomit

• take the mickey (out of someone) ‒ nauraa jollekulle t. jonkun kustanuksella, pitää pilkkanaan