mitätöntää

Suomi

Verbi

mitätöntää (54-J) (taivutus[luo])

1. mitätöidä

Ääntäminen

• IPA: /ˈmit̪æˌt̪ønt̪æːˣ/
• tavutus: mi‧tä‧tön‧tää

Etymologia

johdos adjektiivista mitätön ((heikko) konsonanttivartalo mitätön- + johdin -tä- + infinitiivin tunnus -ä)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: mitätöntäminen
• verbit: mitätöntyä

Aiheesta muualla

• mitätöntää Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 645 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa