monerula

Englanti

Substantiivi

monerula

1. (kehitysbiologia) alkio siinä kehitysvaiheessaan, jossa se on vielä ydintymätöntä alkulimaa

Etymologia

• suoralaina uuslatinasta

Latina

Substantiivi

monērula f.

1. rinnakkaismuoto sanasta monēdula

Lähteet

• Ivar A. Heikel: Latinalais-Suomalainen Sanakirja. Helsinki: Otava, 1935.

Substantiivi

monērula f.

1. (kehitysbiologia, uuslatinaa) alkio siinä kehitysvaiheessaan, jossa se on vielä ydintymätöntä alkulimaa

Etymologia

• diminutiivijohdos sanasta monera < yhdennäköisyydestään historialliseen Monera-kuntaan kuuluneiden eliöiden kanssa

Lähteet

• G. & C. Merriam: Webster’s Revised Unabridged Dictionary. Springfield, Massachusetts, 1913: Monerula, .